1. neuvolalääkäri

Torstaina oli ensimmäinen neuvolalääkäri ja kaikki oli oikein hyvin. Lääkäri oli ihan älyttömän mukava. Voi, kun oma neuvolatätikin olisi yhtä ihana.

Neuvolaan, kun saapusimme menimme aluksi hoitajan tutkittavaksi joka kattoi verenpaineen. Verenpaine oli koholla kuten yleensä mulla on, kun joku muu sen mittaa. Kotona arvot olleet ihan normaaleja. Pissa oli puhdas ja paino oli noussut viime kerrasta vain 700g. Joten säästyin paino valituksilta.

Siitä sitten mentiin lääkärin luo joka tarkasti kohdunsuun tilanteen, joka oli 3cm, kiinteä ja kiinni. Sf-mitta oli 25. Mitattaessa sain kuulemma jonkun supistuksen. Itse tosin en mitään huomannut. Otti mitan sen takia uudestaan.

Lääkäri tunnustelin masua ja pikkuinen oli siellä viisto asennossa. Sydänäänet oli 145 x/min ja potkinta taas menossa. Selvästi ei tykkää neuvolakäynneistä. Seuraava lääkärikäynti on viikolla 35, jos ei mitään ongelmia ilmene. Huh, sillon ollaan jo pelottavan lähellä laskettua aikaa!

26+2

Tulipas pidettyä pitkä blogitauko. Jotenkin vaan aika on hurahtanut vauhdilla eteenpäin. Koulussa oli kauhea kiire ennen pääsiäislomaa. Ja nyt olen harjoittelussa, joka väsyttää ihmeen paljon. Uutta tietoa tulee jatkuvasti!

Odotus on sujunut hyvin. Tuntuu, että vaivat on viime aikoina olleet yllättävän vähäiset. Tosin kova närästys ei ole mihinkään hävinnyt. Myös jalat tarvitsevat venytystä joka ilta ennen nukkumaan menoa. Mutta kipeitä liitoskipuja ei ole ollut vähään aikaan. Töissäkin olen jaksanut yllättävän hyvin. Et mikäs tässä on masua kanniskella.

Pallerolla on välillä päiviä jolloin potkuja on jopa mun mielestä liikaa. Toisaalta yleensä seuraava päivä onkin sitten rauhallisempi.

Tuntuu, että elämässä on asiat nyt jo menneet toiseen järjestykseen. Ennen stressasin älyttömästi työ ja koulujuttuja. Nykyään vauvan potkiessa masussa työpäivän aikana en voi kuin hymyillä. Työstressi häviää sen rinnalla. Elämässä on nyt joku joka voittaa kaiken muun.

Masua 26+2