Neuvola kuulumisia, 15+1

Toinen neuvola takanapäin. Mieskin halusi lähteä taas mukaan, vaikka olin ihan valmistautunut lähtemään yksin :)

Saatiin tietää verikokeiden tulokset, paino punnittiin, mitattiin verenpaine ja kuunneltiin pikku palleron sydänäänet. Hoitajalla kesti jonkin aikaa löytää pikkuisen sydänäänet ku hän on niin hyvä piiloutumaan masuun. Lopulta äänet kuitenkin löytyivät ja syke oli 155. Hauskaa oli myös kuunnella kaikkea muutakin liplatusta ja kohinaa, mitä masusta kuului.

Nyt voi taas hyvilla mielin jatkaa odottelua. Seuraavana onkin sitten rakenneultra, joka on 12.3.

Illan jatkoja lukijoille!

Kuulumisia 14+1

Tänne kuuluu oikein hyvää, vaikka hiljaista onkin ollut blogissa. Maha tuntuu kasvavan koko ajan isommaksi. Ei sitä kyllä muuten huomaisi, mutta jostain syystä alkaa housut käymään ahtaaksi :D Ei yhtään innostaisi vaate shoppailut, mutta pakko se on ihan piakkoin. Muuten kuljen ilman housuja ulkona. Netistä tietty olisi näppärä tilata, mutta en taida uskaltaa. Mun muodot tuntien sieltä tulee ihan väärän mallisia vaatteita.

Välillä masussa on tuntunut ihme kuplintaa, mutta en tiedä onko kyse vauvan liikkeistä vai kenties jostain muusta :) Innolla odottelen ensimmäisiä liikkeitä jotka tunnen!

Saatiin iso kassillinen vauvan vaatteita tutulta. Vaatteet ovat kokoa 60-98 cm :) Ja lisää on vaatteita luvassa, joten ei tarvitse vaatteita juuri ostella. Otetaan mielellään kaikki vastaan, mitä saadaan. Vaunut/rattaat tosin meinattiin ihan uutena ostaa.

12+2

Kolme kuukautta selätetty. Vihdoinkin sitä uskaltaa iloita tästä raskaudesta! Tänään kerroin muutamalle koulukaverille uutisesta ja he olivat niin onnellisia meidän puolesta. Sain jopa ihanan halauksen yhdeltä :) Kehottivat järkkäämään vauvakutsutkin jossain vaiheessa. Täytyypi harkita asiaa.

Pahoinvointi sen, kun jatkuu iltaisin ja vessassa saa ravata ihan liian usein. Kovasti olen alkanut jo odottaa kasvavaa masua, mutta täytyy vielä tyytyä vaan tähän turvotukseen. Vaikka odotankin kovasti masua, niin samalla mietityttää se kaikki huomio, mitä siitä seuraa. En ole meinaan mikään kovin huomionhakuinen tyyppi. No onneksi tässä on monta kuukautta aikaa sopeutua kasvavaan masuun :)

Pikkuisen ensimmäinen ultra

Ultrassa kaikki oli hyvin. Pikkuisen sydän löi masussa 169 x/min ja niskaturvotus oli normaali 0.8. Kaikki raajat löytyi :D Vähän joutus lääkäri tönäsee pikkuista et suostus kyljelleen siirtymään, jotta saatiin niskaturvotus selville. Kaikki oli muutenkin ihan kunnossa :) Viikot pysyivät samana eli nyt on 11+3 ja laskettu aika on nyt 24.7.2012. Kesävauva tuleepi.

Ultran jälkeen kävin myös verikokeissa ja tulokset tulee noin viikon päästä. Mieskin oli mukana ultrassa. Tosin hän oli ihan varma et kaikki on hyvin. Toisin ku mä luulin kaiken olevan pielessä. Onneksi kaikki oli oikein hyvin.

Kyllä nyt on niin helpottunut olo ja onnellinen! Teki mieli kaupassakin jo hypistellä lasten vaatteita, mutta en ostanut vielä mitään.

Pelkoja

Pelot nostavat taas päätään. Pelkään ja jännitän torstaista ultraa. Entäs, jos siellä mahassa ei olekaan ketään? Mun pahoinvointikin on alkanut helpottamaan. Toisaalta olen tosi helpottunut, mutta toisaalta peloissani. Tää epävarmuus on niin kamalaa...